sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Ravintola Matala Oulusa

Teksti on kirijotettu osin ouluksi.

Kesäloman Oulu-ossuuvella poksahti päähän, että tehhäänpä tutustumismatka Oulun iltaelämään, ja alotettaan se illallisella ravintola Matalasa http://www.matala.fi/index2.php?Ravintola_Matala Oulun torinrannasa.
Ravintola Matala sijjaitsee tojellakin lekentaarisella paikalla aivan Oulun torin kuppeesa ja niinkuin nettisivuista voi päätellä paikalla on meleko värikäs historia.
Ravintola on niittänyt mainetta pääkaupunkiseuvvun ulukopuolisten gourmet-ravintoloitten joukosa - mielestäni joskus sijoittuen jopa ihan piikkipaikoille.

Tiistaina alakuillasta Matalasa ei ollu ryysistä ja saimmekin varraamamme pöyvän ihan akkunan  vierestä ... vaikkei sitä oltu tilattu Veijo Esson nimellä.
Tarjoilijaneitokainen oli ystävällinen, mutta mielestäni vähän kokematon, joka ei kylläkään haitannut menoa.

Alkuruuaksi minä valittin jättikatkarapuja ja caesar-sallaattia ja Markku puolestaan Matalan Vorschmackia.

Marsalkka Mannerheimin suosikkiruoka oli kuulemma tojella hyvvää ja maistajaahan on uskominen, koska en ite pannut haarukallistakaan vorschmarckia suuhuni. Jättiläiskatkikset caesar-sallaatilla oli myös oikein oiva annos, mutta tottuuven nimisä olisin kaivannut annokseen ehkä usiamman ku KAKSI katkarapua. No, se olikin alakuruoka.

Pääruuaksi minä valittin takkuuvarman nauvvan sisävilepihivin (mediumplussana) pippurikastikkeesa. Markku päätyi poron sisävilleeseen, jonka kyytipoikana tuli kuolaamaani korvasienimuhennosta.
Annokset olivat kauniisti aseteltu ja se maku --- niin hyvvää, ettei sanotuksi saa.


Alakuruuan kansa nautimme eteläahrikkalaista valakoviiniä, jolle Markku antoi oitis nimeksi Kumikani (oikiasti Kumkani Chardonnay Viognier).
Pääruualle valittimme argentiinalaisen Don David Tannat Réserve -punkun, joka oli tarjoilijan mukkaan satarosenttisesti Tannat-rypäleestä valamistettu.
Ylleensä kuulemma Tannatia käytetään "sekoitus"viineisä, mutta tämä oli poikkeus ja hyvä olikin.
Tutkin myöhemmin rypälettä netistä ja annoin itteni ymmärtää, että sitä vilijellään pääosin Uruguaysa, mutta nykyvään yhä eneneväsä määrin myös muisa viininviljelysmaisa.
Matalan reissu oli korkiatasonen. Kannatti käyvvä.

3 kommenttia:

  1. Kyllähä se jo naamasta näky, että hyvvää oli ollu! Mitä sitä huonua ruokaa syömään - paitti mää ku kävin Sokerijussisa.
    Heti ku posasa (= lompakossa, suom.huom.) on muutaki ku tyhyjää, niin Matalasa pittää käyvä.

    Tannat on ihan tuntematon rypäle mulle. Pitänee haastatella Alkon myöjiä asiasta. Rasvarieskalle ne ei viime viikolla keksineet viinisuositusta :)

    VastaaPoista
  2. Hyvvää apetta näkkyy olleen! Joutasit loppulomaksi murteen lisäkurssille kuitenki.

    VastaaPoista
  3. No joo, onhan se varmasti hyvä paikka, yks pieni lihapala maksaa sen 30e!
    Hienosto ravintola , ei mikään muu. tuonne voi mennä alkupalalle ja lopuksi pannuun oikealle ruualle, jos jäi ylimääräistä. not like!

    VastaaPoista