sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Maa-artisokkakeitto

Vietimme syyskuisen lauantai-illan hyvien ystäviemme seurassa täällä meillä. Illan ohjelma pyöri pitkälti ruoan ympärillä, kuinkas muuten.
Illan viihdeosuus vietettiin Ameriikan mailla - videonauhoituksen avulla. Ystäväpariskuntamme nuorempi tytär astui heinäkuun alussa avioliiton auvoiseen satamaan Kentuckyssa. Meidätkin oli kutsuttu paikan päälle, mutta loppupeleissä päätimme kuitenkin jättää matkan tekemättä. Joten fiilistelimme tunnelmalla näin jälkikäteen.

Tiedän, että pariskunnan naisosuudella on muutamia ruokarajoitteita, kuten poro ja maksa sekä uusin inhokki: vuohenjuusto. No, maksaa en ollutkaan ajatellut kokata, mutta poroa se olisi voinut olla, kun meistä on kysymys. Tässä tapauksessa oli siis turvauduttava johonkin muuhun.
En tiedä mistä lienen saanut päähäni, että maa-artisokkakeitto olisi hyvä vaihtoehto alkuruoaksi. Sitä kehutaan joka paikassa herkulliseksi ja samettiseksi ja ties miksi. Olen toki itsekin sitä valinnut ravintolassa, mutten koskaan aiemmin tehnyt.

Ostin kilon verran maa-artisokkia, siis niitä kuhmuraisia mukuloita, jotka mustuvat herkästi kuorittaessa, joten ne on laitettava heti kylmään veteen odottamaan keittämistä.
Lisäksi kuorin yhden  Rosamunda-perunan, koska ohjeessa suositeltiin valitsemaan jauhoinen lajike.
Maa-artisokka- ja perunakuutioiden lisäksi lisäsin keitinveteen kasvisliemikuution ja pari valkosipulinkynttä.

Kun ainekset olivat kypsyneet, surautin ne sauvasekoittemella tasaiseksi massaksi ja lisäsin purkillisen kuohukermaa, ripauksen valkopippuria ja ehkä vähän suolaa myös.

Jopahan piti olla hyvää. Suorastaan taivaallisen hyvää. Jos olisi halunnut viimeistellä keiton, olisi pinnalle voinut paahtaa vaikka pinjansiemeniä tai lisätä krutonkeja tai vaikka paistaa pekonimurua. Me nautimme keiton tällaisenaan maukkaan leivän kanssa.

Maa-artisokka ei nimestään huolimatta ole kovin läheistä sukua latva-artisokalle, tuolle toiselle herkkusuiden ylistämälle kasville. En ole koskaan valmistanut latva-artisokkaakaan, joten täytynee kokeilla sekin joskus.

Mutta vielä maaversioon. Kasvi sisältää inuliiniä, jota ihmisen ruuansulatus ei kykene hajottamaan. Paksusuolessa inuliini alkaa käydä ja aiheuttaa runsasta, joskin vaaratonta, kaasun muodostusta. TOIM. HUOM. Panimme tämän merkille :)
Ja niin hassunkurista kuin onkin, maa-artisokan englanninkielinen nimi on Jerusalem artichoke eikä sillä ole mitään tekemistä Jerusalemin kanssa. Se on alunperin Perusta kotoisin oleva intiaanien viljelyskasvi.

1 kommentti: