lauantai 14. tammikuuta 2017

Miilunpolttajan spagetti

Kokkasin kesän Toscanan lomallamme elämäni ensimmäisen kerran pasta carbonaraa, joka on ollut aina mieheni yksi suosikkipasta esimerkiksi laskettelumatkojen lounailla ja miksei muuallakin. Minulla oli ennen ensimmäistä kokeiluani joku outo ennakkoluulo pasta carbonaraan, mutta se hälveni sen tien. Ajattelin kai, että pekoni lyö liiaksi läpi tai jotain, mene ja tiedä.

Tammikuinen lauantai oli napakymppipäivä pastaruualle. Olimme huhkineet kuntosalilla keskipäivällä kaikkiaan liki kolme (3) tuntia ja kuluttaneet noin tuhat kaloria, joten hiilarit maistuivat totta vie.


Miilunpolttajan pasta, joka on ymmärrykseni mukaan saanut nimensä siitä, että sitä kokattiin aikoinaan hiilien päällä. No, minä tein pastani ihan normiliedellä.

Yksinkertaisista aineksista suussasulavaa herkkua. 
Keitin spagetin pakkauksen ohjeen mukaan (8 min) ja samalla paistoin Lidlistä ostamani pekonikuutiot sekä niihin sekoitetun sipulisilpun plus kolme valkosipulinkynttä hienonnettuna.
Rikoin yhden kananmunan rakenteen ja sekoitin siihen 2 dl kuohukermaa. 
Kun spagetti oli aikansa kypsynyt, valutin siitä veden pois, kaadoin pekoni-sipuliseoksen sekaan ja muna-kermaseoksen perään. Lopuksi vielä vähän mustapippuria, muutama käännös kasarissa ja sain kutsua miehen syömään.


Oli hyvää, mutta kyllä ensitapaaminen on aina mieleenpainuvin. Niin tässäkin tapauksessa. Ehkä olisin voinut laittaa vähän enemmän kermaa, niin olisi ollut kosteampaa. 
Kaikki meni silti.

2 kommenttia:

  1. Paljon on pekonin laadusta kiinni. En oo tehnyt oikeaoppista pasta carbonaraa koskaan uskalluksen puutteesta. Ehkä nyt, kun kuola valuu.. Pekoni on nannaa!!!

    VastaaPoista
  2. Laita runsaasti kermaa, sillä lopputuloksen on oltava kosteaa.

    VastaaPoista