Ohjeen kävin nappasemassa netistä ja valmistelut aloitin jo paria päivää aikaisemmin ostamalla avokadoja kotiin kypsymään. Mikään ei voi tympäistä enempää kuin huomata tarvitsevansa kypsiä avokadoja ja ostohetkellä on tarjolla vain kivikovia raakoja hedelmiä tai sitten liki mätänemisvaiheessa olevia ällökkeitä.
Tämän valmistushan olikin helppoa kuin heinänteko. Oikeasti vain pastan = spagetin keittämiseen kului uuvuttavat seitsemän (7) minuuttia. Uuvuttavat sen vuoksi, että ukkokulta oli nälkäinen kuin susi ja ulvoi vieressä ruokaa kiduksiinsa. Ei vaitiskaan, vitsi vitsi.
Pilkoin pari valkosipulinkynttä (olihan perjantai, joten seuraavan päivän hajuhaittaa ei tarvinnut ajatella!) ja kokonaisen punaisen chilin ilman siemeniä kulhon pohjalle. Seuraavaksi surautin limetistä mehut sekaan.
Paria päivää ennen hankitut avokadot olivat kypsyneet herkullisiksi. Halkaisin kaksi hedelmää, poistin kivet ja kaiversin hedelmälihan leikkuulaudalle kuutioitavaksi. Ja ei muuta kuin kulhoon., jonne seuraavaksi lensivät kaaressa myös suola, mustapippuri, aimo loraus oliiviöljyä, hienonnettu basilika sekä juustoraasteet.
Meidän S-marketissa (lue ääs-market) ei tietenkaan ollut korianteria tai lehtipersiljaa, joista ensimmäistä aion kokeilla toisella kertaa, vaikka se joidenkin mielestä maistuu saippualle. Minusta se on ihanaa. Makuasioista on turha kiistellä.
Okei. Ohjeessa sanotaan, että on syytä varmistua, että kastikkeessa on tarpeeksi suolaa. Minun makunystyröihin pecorino- ja parmesaaniraasteissa on ihan nokko suolaa, mutta miehen mieliksi lisäsin kastikkeeseen vielä vähän lisää.
Lopuksi kastikkeeseen lisätään vähän pastan keitinlientä, valutetut spagetit ja sekoitetaan. Sittenpä se onkin valmista nautittavaksi. Hyvää se oli, mutta ei ihan niin superia kuin miksi sitä on ylistetty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti