Onnea hopeamitalistille!
Karitsanliha kaipaa kyytipojaksi tuhtia viiniä, joksi valitsin vuoden 2014 viinin: portugalilainen Quinta das Setencostas. Pullollinen tätä herkkua maksaa alle kympin eikä sitä ole kaikissa Alkoissa. Minä satuin löytämään sitä Arkadian myymälästä.
Hopeamitalisti oli tyytyväinen ja niin olin minäkin.
Alkuruuaksi nautimme paahtoleipää, muikunmätiä (maustettuna suolalla ja mustapippurilla), smetanaa ja sipulia. Hyvin perinteistä ja hyvin suomalaista. Ah, niin herkullista. Kokonaisuutta täydensi miehen saama semi seco korruptiocava, jossa ei ollut liikaa makeutta, vaan sopivasti pyöristämään makua. Melkeinpä täydellinen makupari meikäläisen makuun.
Pääruokana oli Viini-lehden (2/2015) yhdestä mainoksesta (viinilehti.fi/mainos/caceres) bongaamaani karitsan paahtopaistia. Kuten kerroin aiemmin, tarkoitukseni on kokata paahtopaistia pääsiäisenä ja jos tämä onnistuisi, voisin odottaa luottavaisin mielin tulevaa.
Kävin lauantaina Hakaniemen hallissa ja ostin vakiokaupastani (E.Hakkarainen) karitsaa myös pääsiäisen tarpeita ajatellen.
Ohje on helppo eikä paahtopaistin valmistamiseen mene ikuisuuksia.
Huoneenlämmössä jonkun aikaa ollut liha maustetaan suolalla ja mustapippurilla, jonka jälkeen paisteihin paistetaan pannulla kaunis väri voin ja rosmariinin lehtien sekoituksessa. Viimeistely tapahtuu 90-asteisessa uunissa niin, että lihan lämpötila nousee 54 asteeseen.
Ennen esillelaittoa lihakimpaleet saavat vielä vetäytyä foliossa noin vartin verran.
Mainoksessa lihan kaveriksi oli laitettu haudutettuja makujuureksia, mutta minä menin tässä kohtaa helpoimman kautta: kaupan pakastealtaasta kermaperunoita.
Ei ole todellakaan turha valinta vuoden viiniksi.
Eipä kaipaa karitsa aina valkosipulia mausteekseen. Eikä kymmentä eri sorttia yrttejä. Voisin kuvitella, että näillä mausteilla tuli hienostunut lopputulos.
VastaaPoista