La cucina italiana

La cucina italiana -tunnisteen alta tässä blogissa löytyy --- yllätys yllätys - tarinoita italialaisesta ruuasta. Syy näihin teksteihin on siinä, että olemme mieheni kanssa vuokranneet kesäksi 2016 talon Toscanasta. Loma Italiassa ilman ruoka- ja juomakokemuksia on jotakin vailla täyttä ymmärrystä. Meidän molempien mielestä italialainen keittiö on ylitse muiden. Kunnioitamme toki muidenkin mielipiteitä, mutta silti saapasmaan ruoka saa veden meidän kielillemme.

Varsinaista Toscanan lomaa, sen valmistelua, toteutumista ja vaiheita, voit seurata vaivattomasti myös www.menomonot.blogspot.com -blogissa. Aiheeseen liittyvät tekstit löytyvät tunnisteen "Loma Toscanassa" alta.

Valmistaudun tuleviin koitoksiin kokoamalla hyvissä ajoin erilaisia perinteisten italialaisten ruokien ohjeita mukaani. Pitsaa, pastaa, lasagnea, risottoa, salaatteja, vihanneksia, antipastoja, jälkiruokia yms yms. Vesi valuu jo nyt suupielistä.

Löysin netistä tiedon aussikokkien (Stephanie Alexander ja Maggie Beer) kirjoittamasta kirjasta "Toscanalainen keittiö", engl. Tuscan Cookbook, jota ei valitettavasti ollut tarjolla verkkokaupoissa eikä kivijalkakirjakaupoissakaan. Jätin www.tori.fi -sivuille ilmoituksen kirjasta ja jo noin vartin kuluttua tein kaupat kirjasta.

Löysin kirjasta monta toteuttamisen arvoista ohjetta. Esimerkiksi täytetyt kesäkurpitsankukat kuulostavat herkulliselle ja olen myös kuullut, että ne ovat suurenmoista herkkua täyttämättäkin.

Piadinejä aion myös tehdä. Ehdottomasti. Samoin pannacottaa ja paahdettua fenkolia ja herkkutattirisottoa sekä ilman muuta peruspastaa. Ja foccaciaa.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin toskanalainen ruoka ei välttämättä rakennu lihan ympärille, mutta ei kai siellä voi ohittaa bistecca alla fiorentinaa. 

Italian lomaan on vielä puolisen vuotta aikaa. 

Tänään loppiaisena tein kotona tagliatelle con pollo piccante (aivan itse keksitty nimi). Annoksessa mainitsemistani määristä tuli riittävästi (ja jäi vähän ylikin) yhdelle nälkäiselle naisihmiselle, joka ei ole mikään catwalkneitokainen, vaan ihan tavallinen suomalainen 178-senttinen aikuinen nainen. 

Paistoin ensin puoli pakettia Lidlin pekonia, jonka sekaan lisäsin 300 g maustamattomia broilerinsuikaleita. Kun broisku oli saanut väriä, lisäsin pannulle punaista paprikaa kuutioituna, puolikkaan chilin siemenineen pilkottuna myös sekä kolme valkosipulin kynttä viipaloituna. Huhhuh, pannulta nousi semmoiset höyryt, että oksat pois, kiitos chilin.

Seuraavaksi lisäsin pastakastikkeeseen melkein puolipurkillista Creme Bonjour -mustapippurituorejuustoa. Mausteisuus senkun lisääntyi edelleen. Liikaa topia taittamaan kaadoin pannulle reilusti ruokakermaa (15%).

Nyt kun pastakastike oli lähes valmista, keitin tagliatellen. Luin jostakin, että pastan keitinveteen EI saa lisätä oliivi- tai muuta öljyä paakkuuntumisen estämiseksi. Keitinveteen lisätty öljy estää kastikkeen aromien "tarttumisen" pastaan. Keitettyyn pastaan voi lisätä tipan tai kaksi hyvää oliiviöljyä, jos pastaa ei tarjoa heti. 

Keitettävä pasta lisätään kunnolla kiehuvaan, runsaaseen suolalla maustettuun veteen ja keitetään suosituksen mukaan tai mieluummin pikkuisen alle. Pastan on oltava al dente eikä kuoliaaksi keitettyä.

Kylläpäs piti olla hyvää. Kastikkeessa oli tarpeeksi topia eli kärkeä. En lisännyt mitään mausteita, en edes suolaa. Molto buono.

Buon appetito!