Tuumasin kyllä syödessämme, että meillä syödään kyllä useammin maksa- kuin makkarakastiketta, joka on inhokkini niinkuin muutkin makkaratsydeemit. Tähän blogiin on siis turha odottaa "makkaraosioa". Ei tule, sen vannon.
Maksakastikkeeni on ihan perinteinen: hyvälaatuista naudanmaksaa, porkkanaa, maustepippureita, vähän vehnäjauhoja, suolaa, vettä ja lopuksi loraus kermaa. Tällä kertaa heitin kehiin myös smetanan jämät.
Ostan maksaa vain palvelutiskiltä, en valmiiksi pakattuna. En tiedä miksi, mutta niin vain teen.
Aloitan kastikkeen tekemisen porkkanoista, jotka lisään pilkottuna kiehumaan yhdessä maustepippureiden kanssa. Seuraavaksi ruskistan maksaviipaleita voissa ja ripottelen päälle muutaman lusikallisen vehnäjauhoja. Tässä vaiheessa keitos näyttää epätoivoiselle. Voiko tästä mössöstä syntyä jotakin herkullista?
Pyörittelen maksapalasia niin, että vehnäjauhot imeytyvät niihin, jonka jälkeen kaadan viereisestä kattilasta porkkanoiden keitinvettä paistinpannulle. Sekoittelen kastiketta siksi kunnes se näyttää tasaiselle ja kaadan koko seoksen kattilaan porkkanakuutioiden sekaan.
Maksakastike saa hautua hiljaisella "tulella" tunnin verran. Sinä aikana ehtii keittää pottuja tai tehdä vaikka pottumuusia, ihan oman mielen mukaan. Lopuksi vielä kastikkeeseen kermaa tai smetanaa oman maun mukaan.
Meillä maksakastike tarjoiltiin tällä kertaa Lapin puikulaperunoiden ja kevyesti sokeroitujen pakastepuolukoiden kanssa. Kylläpä piti olla hyvää.
Kommentoin hetki sitten mutta empä taaskaan onnistunut. Kuten sanoin maksa on hyvää ja tekee myös hyvää veriarvoille. Joko masterchef tai topchef ohjelman kokki ei ollut koskaan tehnyt maksasta ruokaa ja hän epäonnistui täysin.Tuomarien mielestä maksa oli raakaa ja siten syömäkelvotonta.
VastaaPoistaMaksakastike vaatii taitoa ja on tosi nannaa! Mutta on se makkarakastikekin...just viikonloppuna tein ja oli niiiiin pehmoista ja rasvaista :)
VastaaPoista