sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Syksyn keitoksia ja kokkailuja vähähiilarisesti

Minua ei potuta vieläkään :) Olen ollut ilman perunaa, pastaa, riisiä ja leipää syyskuun alusta alkaen - ja nyt on jo liki lokakuun loppu. Ei, en karppaa puhdasoppisesti, mutta yritän kyllä välttää edellä mainittujen aineksien syöntiä.
Päivitin juuri blogiini maa-artisokkakeittojutun. Siihen käytin perunaa, olen syönyt muutaman leipäpalankin tänä aikana ja kaljaa olen juonut - varsinkin Münchenissä lokakuun alussa. Ylipäätään on vain kyse vähemmästä määrästä hiilihydraatteja ja täytyy sanoa, että olo on ollut kevyempi eikä housunkaulus ahdista aivan niin paljon kuin aikaisemmin. Miehellä paino on pudonnut 7 kg.

Pottujen ja pastan kiertäminen ruoanlaitossa aiheuttaa päänvaivaa, se on myönnettävä. Niitä kun on niin helppo keittää lisäksi lihalle, kalalle ja vaikka mille. Olen jo aiemmin kirjoittanut kukkakaalimuusista, joka on oivallinen vaihtoehto perunamuusille ja maukastakin kaiken lisäksi.
Talvea kohti mennessä minulta loppuu mielenkiinto kukkakaaliin - se muuttuu mielestäni puiseksi.

Uusin tuttavuus on juurespyree. Nam. Taas kerran niin yksinkertaista, mutta tosi makoisaa.
Kuorin ja pilkoin noin varttikilon verran lanttua, reilun 100 g juuriselleriä ja puolikiloa porkkanoita. Kiehuvaan veteen lusikallinen suolaa ja juureskuutiot perään. Annoin kiehua puolisen tuntia ja laskin keitinveden talteen (mutta en tarvinnut sitä).
Sauvasekoitin kehiin ja massa tasaiseksi. Ripaus cayennepippuria, muskottipähkinää ja vähän suolaa sekä reilulla kädellä kuohukermaa - kuitenkin niin, ettei pyreestä tule keittoa ;-). Muutama pyöräytys puuhaarukalla, jonka jälkeen lisäsin soseeseen yhden kananmunan ja sekoitin huolellisesti.
Kerrassaan erinomaista. Suosittelen.

Tulen käyttämään tätä myös jossakin alkuruoassa joskus - esimerkiksi paistettujen kampasimpukoiden kanssa. Tekeekö mieli, lippaako kieli?

Perjantai-iltaisin työviikon päätteeksi rentoudumme yleensä kotona ja syömme jotakin kivaa. Niinkuin esimerkiksi täytettyjä paprikoita. Ei tosiaankaan mikään uusi innovaatio, mutta helppo valmistaa ja hyviähän ne ovat eikä ole turhia hiilareitakaan.
Näiden kanssa kävi sellainen moka, etten esikypsentänyt niitä niinkuin olin ajatellut, mutta hyvinpä noihin hammas pystyi. Olivat hienosti al dente.

Lukijalle on varmaankin tullut selväksi se, että saimme viime jouluna lahjaksi puoli poroa. En tiedä oliko oikea vai vasen puoli, mutta etu- tai peräpää se ei kyllä pelkästään ollut.
No, sellaisessa kaupassa tulee kaupan päälle myös keittoluita. Aivan totta. Keittoluita. Keitin siis luusoppaa.

Varasin taloutemme suurimman kattilan, johon ladoin huuhdellut luut kiehumaan. Aluksi kuorin keitoksen päältä vaahtoa pois, jonka jälkeen lisäsin sekaan maustepippureita, sipulia ja suolaa. Keitos sai kiehua itsekseen parisen tuntia.
Keittämisen jälkeen rapsuttelin lihat luista erilleen, lisäsin keittoon pari pussillista keittojuureksia ja muheva poronlihasoppa oli valmista nautittavaksi.
Kaikki syötävä on hyödynnettävä, myös luut!

3 kommenttia:

  1. No johan oot sinäkin viimein aktivoitunut blogin pitoon, kiva!!! Joo, tekee mieli ja lippaa kieli :)
    Sainpahan pontta näistä herkuista taas hiilarien jättämiseen. Vyötärönauha kiristää aivan liian paljon! Yksi teeri on pakkasessa ja siitä teen tuon luukeiton. Juuresmuusi on niin herkkua ettei vaadi kummoistakaan liha/kanapuolta kaveriksi. Paprikat on olleet mielessä jo aivan liian kauan. Holi-tätikin oli niitä tehnyt eli eihän se auta, minä kans!
    Älä pidä noin pitkiä taukoja blogissa, pyytää hän.

    VastaaPoista
  2. Täytetyt paprikat ovat niiiiiiiin hyvejä! Iso nam! Juureksista ja kaalista sun muista saa mainioita höystöjä!

    Luin muuten jostain, että uuvet potut eivät olisi niin hiilaripitoisia kuin "täysikäiset". Samoin että durumvehnä luovuttaa hiilaria hitaammin kuin tavisvehnä?

    VastaaPoista
  3. Hyvä että entiset luut tuli käytetyä sillä saattaa olla lisää luita tulossa. Kyllä luista tulee hyvä keitto kun on vähän lihaa ympärillä. Pitää vaan tarpeeksi kauan keittää että saa lihat kaluttua pois. Eipä ole tullut vältettyä hiilareita ja olo on sen mukainen eli liitinki kiristää. Nyt alkaa kuntoilu ym. itsensä hoitaminen kun on asetuttu kotiin. Matkalla tuli syötyä liikaa. Ahne kun on.

    VastaaPoista