En ole leiponut sämpylöitä enkä mitään muutakaan hiivataikinaa moneen moneen vuoteen, kosta yleiskoneeni hajosi ja uutta ei ole tullut hankittua. Eipähän tule leivottua pullaa, kun ei jaksa vaivata taikinaa käsin.
Nyt kuitenkin rohkaistuin tekemään 2½ desin sämpylätaikinan käsin, osin siksikin, ettei sitä tarvitse vaivata hartiavoimin. Vähempikin riittää.
Käytin sämpöylöihin Myllärin sämpyläjauhoseosta, jota olen käyttänyt myös suolaisten piiraiden pohjiin.
 |
| Sämpylät eivät ole tasakokoisia, mutta silti kuva valehtelee: etummainen ei ole leipä! |
 |
| Muhkeita. Pinta kaipaa ehkä vähän väriä? |
 |
| Valmis hampurilainen yhdeltä kantilta |
 |
| ... ja toiselta |
 |
| ... ja vielä niin, että jauhelihapihvikin pilkistää |
Etkös tiedä taikinan vaivaamisen terapeuttista vaikutusta??! Se on vähän kuin pilkkominenkin. Jos oot pahalla päällä, niin johan saat kiukkusi purettua kunnolla, tai jos elämä hymyilee, niin tulosta syntyy lämmöllä ja rakkaudella. Kai sinä Viivin ja Wagnerin taikinasarjiksen näit mun fb-sivulla?
VastaaPoistaVaan kyllä ovat hampurilaisesi herkullisen näköisiä! Pihvien maustetietoja vielä utelen. Noin hyvät raaka-aineet eivät ilmeisesti kovin kummoisia mausteita kaipaa.
Nam!
VastaaPoista