Suomen Gastronominen Seura on myöntänyt Vuoden Ravintola -tunnustuksen ansioituneille ravintoloille jo vuodesta 1985 lähtien.
- olemme ruokailleet useissa Vuoden Ravintola -tunnustuksen saaneissa ravintoloissa
- viime vuosina olemme kytänneet tunnustuksen julkistamista ja heti kohta pyrkineet paikan päälle testaamaan olemmeko samaa mieltä SGS:n kanssa
Suomen Gastronominen Seura myönsi Vuoden Ravintola 2013 -tunnustuksen Helsingin Huvilakadulla sijaitsevalle luomuun erikoistuneelle Chef & Sommelier -ravintolalle
- varasin pöydän ystävänpäivänä, jolloin ensimmäinen mahdollinen vähänkään viikonloppuun kytkeytyvä varaus (3.5.) oli mahdollinen
- perjantai-iltapäivänä 3.5. sain ravintolasta tekstiviestin, jossa pyydettiin ottamaan yhteyttä, jos henkilömäärä muuttuu tai perumme varauksemme
- tämä on hyvinkin aiheellinen toimintatapa, kun ottaa huomioon ravintolan koon ja pitkät varauslistat
Lainasin netistä seuraavaksi otteita valinnan perusteista, joihin otan kantaa kokemusperäisesti:
- valintaa on perusteltu sillä, että Chef & Sommelier suhtautuu intohimoisen antaumuksellisesti niin raaka-aineisiin kuin asiakaspalveluunsakin
- tämä pitää paikkansa, sillä meidät huomioitiin heti sisääntulosta lähtien ystävällisesti ja välittömästi
- pöydän sai valita oman mielensä mukaisesti, joten me ahtauduimme ravintolasalin laitimmaiseen nurkkapöytään
- meitä pääasiallisesti palvellut mieshenkilö (veikkaan sommelier Johan Borgar) oli hyvin mutkaton tyyppi, jolla oli nauru herkässä
25-paikkaisessa Chef & Sommelierissä ei ole á la carte -listaa, vaan asiakas voi koota yhdeksästä tarjolla olevasta ruokalajista itselleen sopivan pituisen menyyn. Kaikki ruokalajit voi muuntaa myös kasvisvaihtoehdoiksi. Tarjonnassa on vahvasti esillä sekä luomu- että Reilun kaupan tuotteet.
- luomuus löi läpi heti kättelyssä: alkudrinkiksi valittu "lempijuomakin" eli Pastis oli luomutuotantoa!
- tarjolla olleista kaikista ruokalajeista löytyi jotakin maanläheistä tai muuten lähiruokaa, mm. vihreän riisin kanssa tarjoillussa salaatissa oli Helsingin Keskuspuistossa villinä kasvavaa yrttiä!
|
Me valitsimme seitsemän ruokalajia |
Chef & Sommelier on häivyttänyt salin ja keittiön raja-aidan. Kokit tarjoilevat siinä missä salihenkilökuntakin, ja kaikki tuntevat listan läpikotaisin.
salin ja keittiön välillä ei todellakaan ollut mitään rajaa tai estettä, joten saliin tulvahti välillä hellalle kiehuneen maidon tai muun kärtsänneen ruoan haju
muutenkin salissa, saati keittiössä, leijui sankka käry, joka teki olon epämiellyttäväksi
kokkitytöt tarjoilivat siinä missä se mieskin ja totta tosiaan, he tiesivät mistä ja miten eteen kannettu ruoka oli valmistettu
|
Aluksi keittiön tervehdys: sipulikeittoa, jossa kyytipoikana paahdettua ankkaa. Tätä olisi syönyt isommankin kipollisen. |
|
Omatekoista leipää: vaivaamatonta rapeakuorista vehnäleipää oikealla ja supermaukasta ruisleipää vasemmalla, välissä kuohkeaa voita. |
|
Purjoa ja hasselpähkinää. Purjosta oli käytetty kaikki. Mustat pisteet annoksen päällä on tuhkattua purjoa!!! Annoksessa lisäksi päärynää ja alla joku sose, jota en muista. |
|
Kalalautanen: ainakin säynävää, haukirullaa, mätiä, maa-artisokkapyrettä ja perunasalaattia (vihreä oikealla). |
|
Vihreää riisiä ja villiyrttisalaattia sekä aivan ihanaa vesikrassivaahtoa. |
|
Kanaa ja endiiviä, jossa maistui vienosti myös sinihomejuusto |
|
Pääruokana oli koljaa, riisiä ja erilaisia sieniä. Koljan päällä kuivattua piparjuurta. Annoksessa oli mukava itämainen viritys. |
|
Mouhijärveläistä Appenzeller-tyyppistä juustoa, hilloketta ja omatekoista ruislastua, joka oli tehty vetämällä ruistaikinaa pastakoneen läpi. Juusto oli voimakas, muttei liian varpaanvälimainen. |
|
Kaiken kruunuksi suklainen jälkiruoka: suklaamarkiisi ja aprikoosihilloketta, kahvikakkua, suklaamoussea sekä kahvijäätelöä. Naminami. Tähän oli hyvä päättää. |
Ruoka-annosten oheen pyysimme tarjoilijaa valitsemaan meille sopivat viinit. Valitettavasti en painanut viinien etikettejä tarkasti mieleen, joten en ole aivan varma löytyvätkö kaikki listalta. Kahden ensimmäisen ruokalajin rinnalla oli saksalainen riesling, jota tarjoilija nimitti katinkullaksi. Seuraavaksi saimme ranskalaista sancerrea, joka oli taivaallisen hyvää - oikein suunmukaista, kun taas itävaltalainen zweigelt-rypäleestä valmistettu punkku ei ollut miun maun mukkaa.
Jälkiruoan kanssa tuotu koillisitalialainen (ei kuulemma ihan piemontelainen) oli myös erinomaista, ei liian makeaa.
Vaikka Chef & Sommelier on valittu Vuoden Ravintolaksi 2013, me maallikot annoimme sille perjantaisen perusteella kouluarvosanan kahdeksan (8).
Täyden kympin suoritusta verottivat salin huono ilma ja liian viipyilevä tarjoilu.
Menimme Chef & Sommelieriin klo 19.20 ja lähdimme pois 22.35, joten ruokalajeja tarjoiltiin meille noin puolen tunnin taktiikalla. Annosten koot huomioiden aikaikkuna oli ihan liian pitkä. Jokaisen ruokalajin jälkeen jäi liki 20 min vapaata seurusteluaikaa :-)
Ruoka oli hyvää ja asiakasystävällisyys kohdillaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti