torstai 1. toukokuuta 2014

Vuoden 2014 ravintola on Ask


Suomen Gastronomien Seura ry valitsi kruununhakalaisen ravintola Askin Vuoden ravintolaksi 2014.
Onnittelut!
 
 
Varasin meille pöydän Askiin miehen syntymäpäiväillaksi (26.4.) jo hyvissä ajoin, koska tällaisilla valinnoilla on tapana lisätä kysyntää eikä sen vuoksi välttämättä pääse juuri haluamanaan ajankohtana, jos on kuuluisassa viime tipassa liikkeellä.
Vuoden ravintola - valinnan jälkeen Askille napsahti vielä yksi Michelin-tähtikin, joten sitä suuremmalla syyllä oli aikainen lintu madon nappaa.
 
Tunnusten yhteydessä on kehuttu Askin palveluhenkisyyttä, tunnelmaa ja makuelämyksiä.
Ravintolatila on varsin pieni niin kuin monet muutkin fine dining -paikat, joka takaa intiimin tunnelman. Pöydät ovat lähekkäin, mutta oma rauha on silti, ellei halua tieten tahtoen kuunnella naapuriseurueen keskusteluja.
 
Ravintola Askista soitettiin lontooksi jo edeltävänä torstaina, että olemmehan edelleen aikeissa tulla heille lauantai-iltana. Tottakai, oli vastaukseni. Soittaja tiedusteli vielä, että olemmeko miettineet menuuta: neljän vai kahdeksan ruokalajin versio? Sitä ei oltu pohdittu, joten hönkäsin kysymyksen hintaerosta ja päädyin kahdeksan ruokalajin menuuseen.
 
 
Viinipaketti oli hyvin valkoviinivoittoinen


Ruokailun aluksi oli jopa kaksi lämmittelykierrosta eli tervehdyksiä keittiöstä. Talon maukasta leipääkin tarjoiltiin useaan otteeseen illallisen aikana.
 
Kurkkua orvokilla, miniporkkana itäiseltä Uudeltamaalta ja mallasleipää mätinokareella
 
Kauden ensimmäinen retiisi
 
 
Ensimmäinen varsinainen menu-annos oli ahventa lisäkkeillä, joita en voi millään muistaa. Ahventa oli ehkä lyijykynän paksuinen ja mittainen viipale. Maku kohdillaan!
 
 
Seuraavaksi saimme nautittavaksi munaa ja sieniä. Lasilautasella oli alun perin vain sienet ja egg benedict-muna, joiden päälle tarjoilija lusikoi hurmaavan makuista sienilientä.
Aivan loistava yhdistelmä.
 
 
Huikea ruokamarssi jatkui poronkielellä hasselpähkinän makuisen lisäkkeen kera.
En ole mikään kielifani, mutta tässä kohtaa en moiti asiaa ollenkaan. Kuten monen muunkin annoksen kohdalla, tämäkin tarjoiltiin kivilaatalta tai liitutaululta niin kuin yksi kaverimme asian ilmaisisi.
 
 
Seuraavaksi selleriä ja seljanmarjoja, joita ei kyllä tässä kuvassa näy!
 
 
Illallinen kulki vääjäämättä kohti loppua, mutta onneksi vielä oli muutama makuelämys edessä. Kuhaa ja karhunlaukkaa - ensiluokkainen makuyhdistelmä.
Ravintola Ask markkinoi itseään luomu- ja lähiruokaravintolana ja se kyllä näkyy listalla ja ruoka-aineissa. Liekö itse keittiömestari ampaisee keväiseen luontoon poimimaan villiyrttejä?
 
Illan paras annos oli kukkoa kahdella tavalla: kiinteä pala ja nyhtöversio.
 
 
Väliin juustoa ja suun raikastajaksi tyrnisorbeeta.

 
 
Ilta päättyi näihin huikeisiin jälkiruokiin:
Lakritsin- ja mustikan makua
 
Minipannukakkuja ja kuusenkerkkäsiirappia
Ravintola Ask on tunnustuksensa ja tähtensä ansainnut. Se on yhteinen mielipiteemme. Illallinen oli miellyttävä kokemus, kokonaisuus oli hallittu ja erinomaisesti toteutettu, mutta taitaa kertakokemukseksi jäädä hintatasonsa vuoksi.
Miehen mielestä edes ns. pääruoka-annokset voisivat olla vähän suurempia. Ei sentään snägärin kautta tarvinnut kotiin palata, mutta pientä huikopalaa oli kuitenkin otettava ennen yöunia.
 
Ravintola Ask saa meiltä ysiplussan (9+). Vajaa yksi piste lähtee hinnan ja annosten koon takia. Palvelu oli huomioivaa, ystävällistä ja asiantuntevaa.


1 kommentti:

  1. Hmmm... vertasin tätä kokemustanne Ravintola Aitoon. Siellä annokset olivat liian isot, täällä liian pienet. Kultainen keskitie on siis hakusessa. Nämä kaksi ravintolaa eivät tietysti ole keskenään täysin verrattavissa. Onneksi sentään ette saaneet vain silmänruokaa, makuyhdistelmät näyttävät ja kuulostavat herkullisilta!

    VastaaPoista