Kyllä Heli-sisko osaa

Saimme kutsun sisareni luokse illalliselle. Hän on leipuri vailla vertaa ja kyllä muutkin keittiöhommat sujuvat. Kattilat kalisevat, vispilät viuhuvat ja laitteet laulavat sulosointujaan, kun Heli kokkaa miltei uskomattomia luomuksiaan. Välillä keittiöstä voi kuulua myös ärräpäitä, mutta niistä ei kannata välittää, yleensä lopputulos on täydellinen.

Niinkuin oli tämäkin illallinen. Isäntäväen ja meidän lisäksi ruokapöydässä olivat isännän sisko miehineen.

Menukorttiin ei ole kirjoitettu amuse bouchea, joka tarjottiin kuohuviinilasillisen kanssa. Se oli todellakin ruokahalun herättävää vuohenjuustomoussea ja köyhän miehen parmesaania. Slurps.

Valitettavasti minulla ei ollut kamera mukana, joten en voi lisätä tähän kuvia, mutta lukija voi käydä kuolaamassa ihania herkkuja www.kotonatehtya.blogspot.com -blogissa, jonne kaikki eväät on viety.

Alkupalaksi tarjottu turska ja köyhän miehen parmesaani oli taivaallista. Alkudrinkkinä ollut kuohuviini jatkoi turskan mukana ja se oli muuten hyvä valinta.

Poro on parasta! Tämä poro oli vielä parempaa. Kypsyys napakymppi, mehukas ja murea, sopivan rosé. Poron kaverina ennenkuulumatonta bataatti-vuohenjuustokääretorttua!!! Mistä se keksii näitä? Minä vetelin ruokaa ihan mykkänä päin näköä.

Porolle vaihtui viini. En muista oliko se löytynyt vaatehuonetta siivotessa vai oliko se vain muuten "vuosikertaa". Sopi hyvin lihan kanssa.

Jälkiruokaosastolla oli crepes suzette ja limoncello-minttusorbetti. Olisiko toisen voinut jättää pois? Heli oikein liekitti crepsit. Pelkäsin, että kärähtääkö kämppä, mutta ei tarvinnut soittaa palokuntaa paikalle.

Eikä tässä vielä kaikki. Illan päätteeksi tarjottiin vielä kahvit ja marmoroitua mustikkajuustokakkua. 

Nyt alkoi housunnappi kiristää.

Jos joku laittaa paremmaksi, siitä vaan. Tämä illallinen sai meiltä 9,5. Jälkiruuista toinen pois ja tulos olisi ollut kymppi.