Omenapiirakka

Sisareni toi syyslomatuliaisina vanhempien puutarhasta paperikassillisen omenoita. Ja koska on kyse meidän äidin lähettämästä tuliaisesta, se tarkoittaa, että omenamäärä oli mitä melkoisin. Ei muutamaa omenankaraa, vaan täysi lasti.

Minulla iski paniikki, koska a) tiedän, etten ole missään nimessä omenapiirakkaleipuri ja b) en osaa/halua tehdä omenasosetta. Mitä ihmettä minä teen? No, omenapiirakan tietenkin!

Surffailin netissä löytääkseni jonkin herkulliselta ja mehevältä vaikuttavan piirakkaohjeen. Aikaisemmat viritelmäni ovat aina olleet jotensakin kuivakkaita. Etsivä löytää, niin kävi minullekin. 

Tässä ainekset pellilliseen omenapiirakkaa:

4 kananmunaa

3 dl sokeria

150 g voita

2 dl maitoa tai omenatäysmehua

5 dl vehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

2 tl vanilliinisokeria

1/2 tl kaardemummaa

Huoneenlämpöiset kananmunat ja sokeri vaahdotetaan kiiltäväksi vaahdoksi, johon sekoitetaan jäähtynyt, sulatettu voi sekä maito tai omenamehu. Lopuksi vaahtoon lisätään keskenään sekoitetut kuivat aineet.

Taikina kaadetaan leivinpaperilla vuoratulle pellille, päälle asetellaan omenaviipaleet ja koko komeuden kruunaamaan kanelia ja sokeria oman mielen mukaan.

Piirakka paistuu 200-asteisessa uunissa noin 25-30 minuutissa ja tuoksu on huumaava.

Tämä omenapiirakka onnistui yli odotusten. Se oli mehevää ja muhevaa. Ensimmäisen pellillisen tein maidolla ja toisen omenamehulla. Ensimmäinen oli mielestäni parempi.

Harjoituskappaleen kiikutin töihin ja se katosi, jos ei alta aikayksikön, niin kuitenkin päivän mittaan parempiin suihin. Esimies vei viimeiset palat omenapiirakasta tykkäävälle pojalleen.

Leivoin tätä piirakkaa siis kaksi pellillistä ja lopuista omenoita tekaisin rahkaisen version, joka ei ollut ollenkaan yhtä hyvää kuin tämä.

Selätin sekä omenapiirakka-rimakauhun että kassillisen omenoita!