sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Helin nimipäiväkahvit

Menimme Helin nimipäiväkahville - ja saimmekin cheddar-olutkeittoa! Onneksi Markulla olikin vähän nälkä menomatkalla, joten keitto tuli ihan tarpeeseen.
Heli-sisko on alati innostunut kaikesta kokkaamiseen liittyvästä. Kokeilee mielellään uusia juttuja ja loihtii mitä ihmeellisimpiä herkkuja eikä juurikaan tarvitse mitään mittoja tai tarkkoja reseptejä. Siitä huolimatta ja ehkä juuri sen takia tuotokset ovat tosi makoisia.
Oli nimipäiväkahvilla tarjolla muutakin kuin juustokeittoa: torta di mascarpone e limone -torttua  (http://kotonatehtya.blogspot.com/2011/02/torta-di-mascarpone-e-limone-eli.html) ja erittäin täyteläistä suklaakakkua, jonka ensimmäisen palan leikkaaminen oli operaatio sinänsä.
Leipuri leikkasi itse ekan palan, mutta sepä ei suostunut irtoamaankaan noin vaan. Minä työnsin sormeni peliin ja yritin avustaa toisella kakkulapiolla, mutta kakkupala ei irronnut. Nousi kyllä vähän irti lautasesta, mutta oli kuin kuminauhalla kiinni alustassaan ... kunnes Heli muisti, että pohjallehan jäi leivinpaperia! Hahaha, meitä nauratti.

Tekstiin liitetyssä kuvassa on nimipäivälahjaksi viety tulppaanikimpun korvannut cavapullo; perussettiä eli Freixenet semi secoa ja jääkaappimagneetti Val d'Iserestä.
Heli käy yleensä matkojemme aikana meillä kotona tsekkaamassa, että kaikki on ok. Siitä hyvästä hän saa aina jonkun lahjuksen tai matkamuiston, niin nytkin, vaikkakin hän oli käynyt meillä varmaan viisi minuuttia ennen kotiintuloamme! Olen tuonut hänelle aika monta keitto- tai leivontakirjaa, mielellään kohdemaamme ruokakulttuuriin liittyviä. Kas kummaa.

1 kommentti:

  1. Jee, kiitti käynnistä ja runsaista lahjuksista! :) Kutsun teidät sitten korkkaamaan tuon nimpparilahjan.

    Devils caken leikkausoperaatio oli kyllä tapaus sinäänsä, ihan meinasi itku tulla! Millään ei meinannut pala irrota ja syykin selvisi lopulta... Kun sen siitä ilman väkivaltaa saanut paistonaikaista leivinpaperia kokonaan pois, niin suosiolla jätin lopun alle.

    Hei, eikö ollut muka hyvä, ettei postia lojunut lattialla, kun tulitte! Mulla oli hyvä syykin käydä vasta loppuviikosta, kun oli tuo keskustan kyytiläinen muina päivinä. Niin kerta!

    VastaaPoista