lauantai 11. helmikuuta 2012

Karppaajan lasagne

Olisikohan se ollut joskus tammikuun alkupuolella, kun Iltiksessä oli pastattoman lasagnen ohje. Kiinnostuin siitä, koska minulla on tehnyt jo pitkään lasagnea mieli, mutta karppausmielessä olen yrittänyt pidättäytyä pastoista, riisistä ja potuista. Enpähän sittentullut ottaneeksi reseptiä talteen.
Tammikuisena lauantaina miehellä oli kahvakuulakaverinsa kanssa treenit ja hän toivoi minun kokkaavan jotakin ja paljon. Ruokaa piti olla runsaasti, koska kaveri ei tunnetusti kainostele ruokapöydässä.

Päätin tehdä sekä tavallista lasasta, jota olen hehkutellut blogissani jo aiemmin, että myös kesäkurpitsa-munakoisolasagnea.
Molempien kastikkeet olivat täysin identtiset: jauhelihaa tomaattimurkassa ja juustokastiketta - nyt mozzarellaraasteella.
Munakoisot meinasivat osoittautua haasteelliseksi herkuksi Lauttasaaressa, mutta onneksi en luovuttanut S-marketin jälkeen, vaan poikkesin vielä K-Supermarketiin ja sain kuin sainkin pulleita munakoisoja.

Itketin kesäkurpitsa- ja munakoisokiekkoja ensin leivinpaperilla ennenkuin ladoin niitä uunivuokaan kerroksittain jauheliha- ja juustokastikkeen kanssa.
Lopuksi vielä reilu kerros mozzarellaraastetta päälle ja uuniin. Taisinpa antaa muhia reilun ½ tuntia (200C) ennen kuin otin molemmat paistokset hetkeksi vetäytymään --- ja pöytään.

Mies oli saanut joskus jo viime syksynä asiakkaaltaan pullon ranskalaista punkkua, jota nautimme italialaisvaikutteisen ruoan seurana ja vielä illallakin.

Molemmat  lasagnet onnistuivat hyvin ja maistuivat kuulemma herkulliselle. Kiitos kiitos!

2 kommenttia:

  1. Kuka se tavallisen söi?

    Meinasin tässä joku kerta kevään aikana tehdä moussakaa(ilman pottua)ja mietin jo, että paahtaisin niitä munakoisosiivuja ennen paistoksen kokoamista. Saattais toimia kesäkurpitsakin kanssa semmoset rusketusraidat, you know :)

    VastaaPoista
  2. Molemmat menivät kuin kuumille kiville, en vain maininnut toisen menekistä mitään ;-)

    VastaaPoista