Sushitehdas

"Lähde Lappeenrantaan" -humpan tahdissa ajelimme tuttavapariskunnan kanssa kolmannen tuttavapariskunnan luokse Vehkataipaleelle Saimaan rannalle. Pariskuntatriossa yhdistävänä tekijänä on miesten ammatti ja viikonloppureissun takimmaisena tarkoituksena oli suunnitella seuraavan kesän lomamatkaa Amerikan länsirannikolla.
Suunnitteluhommiakin tehtiin, mutta varsin pikaisesti kotiinlähtöaamuna. Lauantai-iltapäivä kului yllättävän sukkelaan ja tiiviisti sushien valmistuksessa.

Me mieheni kanssa olimme porukan ainoat noviisit. Ensimmäistäkään makia tai nigiriä en ole aiemmin omin pikkukätösin tehnyt, mutta nytpä tein. Isäntäpariskuntaa voisi kuvata melkeinpä ammattilaisiksi sushihommissa eikä toisetkaan olleet aivan untuvikkoja.

Mies sai tehtäväksi siivuttaa vihanneksia (porkkanaa, kurkkua) ja taisi tehtävälistalla olla jotakin kalan käsittelyynkin liittyvää. Minut asemoitiin tekemään makeja. Emännän neuvojen mukaisesti paistoin merilevälevyt kuumalla pannulla, koska sillä tavalla rullista tulee rapeakuorisia. Sen jälkeen taputtelin sushiriisiä levyille. Sain täyttää makini mieltymysteni mukaan kasviksilla ja/tai kalalla.
Tein myös sushiveneitä: levälevy leikataan sentin perin levyiseksi nauhaksi, kiinnitetään parilla riisijyvällä lenkiksi, jonka sisään painellaan riisiä. Vene koristellaan niin kuin mieli tekee.

Sushien tekeminen oli tosi mukavaa hommaa. Aikaa siihen tuhrautuu paljon, mutta mitäs se haittaa hyvässä seurassa. Jos joskus teen itse sushia, se tapahtuu juuri porukalla.
Pöytä notkui herkuista, mutta eipä notkunut kauan. Seitsemän nälkäistä suuta (mukana oli myös emännän tytär) oli pian historiaa ja sushien tainnuttama porukka ähisi maha täynnä.

 

Etualalla täyttämättömiä sushiveneitä

Kalaa oli jos mistä mallista: lohta, pallasta, ankeriasta, siikaa, tonnikalaa, katkarapuja, lohimössöä yms

Miehellä on hieman runsaat täytteet

Pöytä on katettu!