Ystäväni Matun kaneliässät ovat suussasulavia, mutta toisaalta ihanan rapsakoita. Työkaverillani Vuokollakin taitaa olla sama ohje, koska hänenkin tarjoamat ässät vievät kielen mennessään.
Pyysin Matulta ohjetta ja paluupostissa tuli "Vilman ässät"-resepti. No, minä muutin nimeksi Matun ässät, vaikka kyllä ne nyt ovat minun ikiomia!
Taisin haukata liian ison palan kerralla.
Taikina on helppo juttu: 250 g voita ja 125 g sokeria vaahdotetaan, sekaan heitetään yksi muna ja lopuksi 375 g AnniHelena-venhäjauhoja, joihin on sekoitettu 1 tl vaniljasokeria, ½ tl soodaa ja ½ tl leivinjauhetta.
Sitten vaan pyöritellään taikinapötköjä, jotka kieritellään sokeri-kaneliseoksessa ja väännetään pellille ässäksi.
Leivonnaiset paistetaan 200-asteisessa uunissa kauniin ruskeiksi.
Matu kertoi loihtivansa annoksesta 85 ässää, mutta kyllä minun käsiala oli niin laajakaarista, että sain hädin tuskin 55 S-kirjainta ja nekin kaikki enemmän tai vähemmän rumia. Ei onnistunut, ei.
Saattaapi olla, että tilaan ässät tarvittaessa reseptin omistajalta.
 |
| Joku näistä on varmasti suhuässä! |
 |
| Harvat valioyksilöt |
Hihhih, taitaa tosiaan olla jokunen suhuässä mukana. Olisiko pötkylän pituudella osuutta asiaan? Onnistuneisiin ässiin tarvitaan korkeampaa matematiikkaa ja fysiikasta aineen lämpölaajanemista koskeva osuus, joten enpähän arvostele enempää. Maku on tärkein!!
VastaaPoista